Vantaan Akseli

Kun Ismo Anttila – Kristiina Anttilan aviomies ja Suomen Tervaleppä Oy:n perustaja – muutti yrityksensä Mäntsälästä Vantaalle, Kolohongan teollisuusalue oli kovin erilainen kuin nyt. Lähiympäristössä oli muutama halli ja paljon tyhjää tilaa.

Viisitoista vuotta myöhemmin kotikadulla – Kivipyykintiellä ja sen jatkeella, Mittatiellä – halleja on miedostikin ilmaistuna paljon. Vapaita tontteja ei ole lainkaan, ja toinen vielä rakentamattomista on Anttiloiden oma.

– Olemme olleet koko ajan vuokralla. Oma tontti, joka on melkein näköetäisyydellä nykyisestä, odottaa sopivaa hetkeä hallin rakentamiselle. Alue on hyvä tällaiselle tukkukauppaa tekevälle yritykselle: tänne on helppo tulla, ja täältä meidät on opittu löytämään, Kristiina kertoo.

Yrityksen alkuvuosina Kristiina teki kahta työtä. Kymmenisen vuotta sitten ympäripyöreät päivät alkoivat ottaa sen verran lujille, että toinen työ sai jäädä. Kristiina keskittyi Suomen Tervalepän myynti- ja markkinointitehtäviin; Ismon vastuulla on tuotekehitys ja puuostot. Yrittäjäparin lisäksi palkkalistoilla on tytär Katri Luotio sekä kolme "ulkopuolista" luottoihmistä.

Aaltolautoja ja legopalikoita

Suomen Tervaleppä on erikoistunut saunojen erikoispuutavaraan ja rakennuselementteihin sekä – tuoreimpana tuoteryhmänä – Stegu-sisustus- ja laattakiviin. Erityisiä ylpeydenaiheita ovat suositut aaltolauteet sekä "jokamiehen rakennussarja".

– Rakennussarja tarjoaa asiakkaille mahdollisuuden ostaa laude-elementtejä palasina ja koota niistä juuri mieleisensä kokonaisuuden, yleensähän lauteet myydään valmiina paketteina. Uskomme kysynnän kasvuun ja teemme kovasti töitä logistiikan kehittämiseksi. Tavara pitää jatkossa saada sisään valmiimpana, jotta sen toimittaminen asiakkaille helpottuu, yrittäjä toteaa.

Suomen Tervalepän pääasiallisia asiakkaita ovat yritykset. Jälleenmyyjinä toimivat muun muassa S-ryhmän Kodin Terra -ketju sekä urakoitsijat ja arkkitehdit. Yksityisiäkin asiakkaita on, vaikka kuluttajamarkkinointia ei tehdä: puskaradio on toiminut ilmeisen tehokkaasti. Monet asiakkaat tulevat oman kadun varrelta, ja myös työntekijät pyritään löytämään läheltä. Kokemus on osoittanut, etteivät pitkän matkan takaa tulevat pysy palkkalistoilla pitkään.

Kristiina sanoo ollensa aina sitä mieltä, että verkostoituminen on parempi tapa kuin yksin toimiminen. Tiukassa taloudellisessa tilanteessa toimintatavan merkitys vain korostuu.

– Olemme tehneet yhteistyötä alueen muiden yritysten kanssa jo pitkään. Mahdollisuuksia Vantaan Akselin alueella olisi kuitenkin paljon enempäänkin. Edes saman alan yritysten ei pitäisi nähdä toisiaan kilpailijoina: erikoistumalla eri asioihin ne voivat tukea ja täydentää toistensa toimintaa.

Avainsana yhteismarkkinointi

Kristiina on syntyjään helsinkiläinen. Osa kavereista asui Vantaan puolella, joten myös heidän kotikaupunkinsa tuli nuorelle naiselle tutuiksi. Nuoruusvuosien jälkeen tapahtunut muutos on ollut yrittäjän mukaan mullistava.

– Vierailut Vantaan puolelle olivat ennen matkoja maaseudulle: peltoa ja metsää riitti. Sittemmin täällä on tapahtunut hirmuinen muutos. Yhtenä esimerkkinä kehityksestä ovat nämä yritysalueet, joita pidän onnistuneena ratkaisuna. Kun yritystoiminta keskitetään tietyille alueille, ne eivät häiritse asukkaita.

Kolohongan konkari kannattaa Vantaan Akseli -kattobrändin kehittämistä ja vertaa kolmensadan alueella toimivan yrityksen rypästä ison mittakaavan kauppakeskukseen.

– Samaan tapaan kuin kauppakeskuksissa, yhteismarkkinointi tarjoaa pienillekin yrityksille mahdollisuuden merkittävään näkyvyyteen. Yksittäiselle yritykselle se tulee helposti liian kalliiksi, hän miettii.